Jäbä sun pitää elää hetkessä

Ihmismieli on kummallinen. Toisena hetkenä se on täynnä toivoa ja iloa, kunnes jokin asia muuttaa toivon ja ilon epätoivoksi ja suruksi. Tänään on juuri niin kummallinen päivä. Kaikki alkoi siitä, kun tajusin jumppasalin peilistä itseäni tuijottaessa, etten pidä siitä mitä näen. Yritin päästä mukaan rankkaan bodycombat tuntiin, mutta turhaan. Tuijotin kokoajan kelloa ja ihmettelin että miksei se liiku, kunnes tajusin että se on pysähtynyt. Siinä vaiheessa oltiin onneksi jo vikassa biisissä ja huokaisin helpotuksesta.

Kotimatkalla hesarin vakio sekakäyttäjä pyysi taas kohteliaasti olisiko minulla kolikkoa, mutta eihän minulla ollut. Tajusin että vaikka mulla on tilillä alle kaksikymppiä rahaa, olen silti paljon rikkaampi kuin hän, mulla on koti, perhe, työ (ainakin toistaiseksi), tradenomintutkinto lähes takataskussa ja hei Laurean tilastojen mukaan 98,2% valmistuneista työllistyy. Joten vaikka näitä kummallisia päiviä tuleekin, yritän muistaa elää hetkessä. Siksi päätinkin tehdä lounaaksi lempilempiruokaani eli sushia, lakata kynnet lempikynsilakalla, pukea söpöt sukat jalkaan ja juoda kuplavettä sitruunaviipaleella ja jäillä.

Antaa elämän olla välillä kummallista, mä päätän kuitenkin elää nyt hetkessä.

Kyllä Fok it sen tietää.

Oodi mangolle

Mango on minun tämän hetken lempihedelmä. Se on makea, eksoottinen ja tuo tullessaan etelän lämmön ja palmujen huojunnan. Parasta on se, että nyt kaupoissa on jo lähes syöntikypsiä ja suhteellisen edullisia yksilöitä.

Mitä vielä odotat, mene ostamaan mango! Eihän sitä tiedä koska niiden hinnat taas pompsahtavat pilviin.

Tänä aamuna söin kokonaisen mangon maitorahkan kaverina. 

On muuten aika paljon syömistä isossa mangossa, näillä eväin jaksoin hyvin polkaista viikon alkuun spinningillä. 

Tänään on hyvä päivä.

Maatuskarakkaus

Sain ensimmäisen maatuskani joskus pikkutyttönä tuliaisena Venäjältä. Seuraavan taisinkin hankkia itse vasta vuosia myöhemmin, mutta niin se rakkaus maatuskoihin kehittyi pikkuhiljaa. 

Olen löytäny niitä kirpputoreilta ja saanut myös ystäviltä osan.

Tiedättekös kun joku asia ihastuttaa, niin siihen kertyy valtava tunneside. Olen mennyt niin pitkälle tässä ihastuksessa, että olen pohtinut jopa maatuskatatuoinnin ottamista.

Ainut huono puoli näissä on pölyjen pyyhkiminen. Normaalisti ne ovatkin kiltisti sisäkkäin ikkunalaudalla, ja nostan sieltä aina yhden pesueen johonkin esille.

Onko siellä muita maatuskoihin hurahtaneita? Kerran käydessäni jäähallin kirppiksellä löysin pöydän, jossa myytiin lähestulkoon pelkästään maatuskoja ja myyjänä olikin Kooky Gems:in perustaja. Ostin häneltä nuo vaaleansiniset blondit söpöliinit, vaikka ne eivät olleetkaan täydellinen sarja vaan kahdesta erikokoisesta pesueesta yhdistetty 4 hengen perhe. Toisinaan pelastan kirpputoreilta myös yksittäisiä raasuja, tuntuisi niin julmalta jättää ne yksin.

Pähkinäsuklaahedelmämuru

Lukeudun niihin ihmisiin jotka voisivat syödä karkkia vaikka joka päivä. En kuitenkaan sitä tee, vaan yritän arkisin vältellä herkkuja ja nauttia niistä sitten viikonloppuna. Olen myös todella kiinnostunut siitä MITÄ syön ja koitankin syödä mahdollisimman vähän käsiteltyä ja valmistaa itse ruokani alusta asti. Herkkuhammasta alkoi kolottamaan yhtenä arkipäivänä ja päätinkin tehdä itse jotakin hyvää, ja tässä yhdistyikin kolme ihanaa; tumma suklaa, pähkinät ja kuivatut hedelmät.

Syntyi  Pähkinäsuklaahedelmämuru

 

Aluksi kuullotin noin. 40g voita kattilassa, johon lisäsin puolikkaan raastetun appelsiinin kuoren ja lurauksen siirappia ja hyppysellisen vaniljasokeria. Sitten lisäsin 1dl kaurahiutaleita kattilaan ja annoin voin imeytyä hiutaleisiin. Murskasin tumman suklaan (50g) ja pähkinät (50g) palasiksi ja yhdistin kaikki aineet keskenään. Lopulta koko komeus kaadettiin vuokaan ja paistettiin 170 -asteessa n.10minuuttia.

Lopputulos on rapea, herkullinen ja ah niin hyvä. Tätä ei tarvitse syödä todellakaan paljoa kerralla, ensimmäisen kerran kun valmistin vuoallisen niin söin siitä viikon ajan. Parhaalta tämä maistuu jääkaappikylmänä.

Tiedät mitä syöt kun valmistat itse. Lisäämällä enemmän voita olisi tästä saanut leikattua helpommin palasia, mutta en halunnut kasvattaa herkun kalorimäärää ihan pilviin ja minua ei haittaa napsia murusia :) Voin pystyy varmasti korvaamaan kookosrasvallakin.